Agilityä

Pitkään aikaan ei ole tullut kirjoiteltua mitään agilityyn liittyvää, joten omistetaan tämä juttu pelkästään agilitylle =o)
Ellan vauva-agilityhän aloitettiin toukokuussa, ja treeneissä ollaan käyty kerran viikossa siitä alkaen, lukuunottamatta kolmen viikon taukoa kesäloman aikaan.
Harjoitukset on tehty koko ajan koiran ehdoilla, perusperiaatteena on että koiralla on kivaa. Alkuinnostuksen jälkeen meillä oli useat treenit jolloin tuntui ettei Ella ole oikein innoissaan hommasta, joten pohdin jo ettei agility ole Ellan juttu. Sitten tuli Springerileiri, jolloin meillä oli harjoitukset kerran päivässä. Viimeisenä leiripäivänä me jopa osallistuttiin isompien koirien alokastreeneihin, joissa Ella pärjäsi todella loistavasti.
Tämän jälkeen me lähdetiin lomille. Loman jälkeen koitti eka treenipäivä, jonne lähdettiin pienin odotuksin.
Tulokset saatte nähdä videona =o)
Eka koetinkivi oli nelinkertainen estehyppy. Tässä vaiheessa on pakko sanoa että tähän saakka me ollaan tehty ainoastaan yhden esteen hyppyjä.
Näin se meni:
http://www.youtube.com/watch?v=8Z_gmD_z1d0
Videon selitteeksi pitää lisätä että minun tekemät teutaroinnit on harjoitetta, koiraa pitää palkita kolme kertaa pelkästä paikallaanolosta (jossa muuten ei ole mitään ongelmia), jonka jälkeen on varsinaisen suorituksen vuoro.
Seuraavaksi harjoiteltiin putkea. Putken palkkiona käytimme nokkelasti pujoa, koska Ellan mielestä juuripaakut on ehkä maailman mukavimpia juttuja ;o)
http://www.youtube.com/watch?v=TKmFLXVa2S0
Kolmantena harjoiteena meillä oli yhdistelmänä hyppy ja kujakepit:
http://www.youtube.com/watch?v=uF_9Dl0m_qA
...ja tämäkin meni aivan loistavasti.
Joten ei tässä voi muuta kuin kiittää mitä kauniimmin meidän kärsivällistä opettjaa, Tiina Jankaa kaikesta ajasta ja huomiosta mitä hän on meille suonut.
Ottaen huomioon etten ikinä ole ollut missään tekemisissä agilityn kanssa, niin täytyy sanoa että tulokset on aivan mahtavia. Ilman asiantuntevaa opetusta ja kannustusta ei oltaisi tässä. Kiitos Tiina!