Kuka kumma lienee keksinyt kesäaika/talviaika vaihtelun? Tämä viikko on ollut aivan järkky, töistä kun tulee kotiin ja lähtee koiran kanssa lenkille, niin ulkona on pimeää kuin peikon pyllyssä.
Nauti siinnä sitten koiran kanssa ulkoilusta.
Eläinlääkärilläkin on käyty. Silmät ok, ja A/A lonkat. Mukavaa että koira on terve.
Että semmosta. Huomasin tuossa järkytyksekseni että viime postauksesta on tasan kuukausi. Se on kiirettä pitänyt. Ellan kanssa ollaan harjoiteltu agilityä ja ihan vähän tokoa. Agilityssä ollaan oltu tehotreenauksessa, kun meillä on nyt kaksi treenikertaa per viikko. Viimeviikolla kolme, kun toisessa ryhmässä oli ylimääräinen kertauspäivä. Sunnuntain treenit meillä oli nurmikentällä, joka sattuu olemaan tämän alueen pupukanien yleinen kohtauspaikka. Joten kenttä on täynnä papanoita. Ihania papanoita. Nam, sanoi Ella ja treenit unohti. Ja minulta paloi käämit. Otin suunnan takaisin kotiin, pakkasin koiran ja isännän kyytiin ja käänsin Volvon nokan kohti Ojankoa. Harjoitusohjelmassa oli kepit radan osana. Meillä on vielä kovasti tekemistä keppien kanssa, joten lisää harjoittelua tarvitaan.
Treenien jälkeen kävimme isännän kanssa taivastelemassa hirveä, joka käy kahden vasansa kanssa ruokailemassa tuossa läheisellä pellolla. Hirviä lähemmäs hiipiessämme minun piti tehdä vesistön ylitys. Veteen kaatunut oksa näytti kestävälle. Kengät kastui. Hirvet oli hienoja =o)
Siinnä hirviä ihastellessa takaoikealla näkyi liikettä. Kauriit ne siinnä kirmaili. Mukavaa asua maalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti