Agilityn möllikisat Veikkola

Tänään me Ellan kanssa suunnattiin agilityn möllikisoihin Veikkolaan. Kisat olivat Hiiden haukkujen järjestämät, ja niitä tuomaroi Saija Mustonen.
Ella oli todella jännittynyt jo halliin saavuttaessa, alussa piti ihan täristä. Makupaloja kyllä saattoi syödä, mutta leikkiminen ei kiinnostanut. Maximölleissä oli parisenkymmentä osallistujaa.
Meidän eka kierros meni hitaasti. Ekassa putkessa Ella jäi haistelemaan, ja sen jälkeen vaati kannustusta menoon. Siitä huolimatta (tai ehkä juuri siitä syystä) rata eteni puhtaasti kohti loppua. Toiseksi viimeisenä esteenä oli puomi. Otin sen kontaktin hyvin, joten Ella päätti jäädä haistelemaan. Viimeisenä esteenä oli hyppy, ja mitä tapahtui? Koira otti haistelureitin, ja ohitti esteen sivulta - ja hyppäsi sen väärinpäin. Se siitä.
Toisella kierroksella Ellassa oli jo vähän enemmän vauhtia, vaikka vieläkään ei puhuttu normaalinopeudesta. Myös tällä kertaa rataa edettiin puhtaasti, muurille tultaessa ohjasin koiran liian lavealle reitille, mutta sain kuin sainkin tilanteen korjattua ilman virheitä. Yritin välttää edellisen kierroksen virheen, joten puomille ei jääty ihmettelemään, vaan jatkettiin suoraan viimeiselle esteelle.
Lopputuloksena puhdas nollarata, 19.66 sekuntia alle ihanneajan. Sijoituimme kilpailun neljänneksi.
Suorituksemme voi katsastaa täältä: http://www.youtube.com/watch?v=1act_qkik2Y
Tämä taisi olla meidän viides möllikisa, ja ensimmäinen nollatulos. Tämän vuoden tavoite (möllien nollarata) tuli siis saavutettua ennenkuin vuosi saatiin päätökseen. Tarkoittanee siis että ensi vuoden puolella joudumme koettamaan onneamme ihan oikeissa kisoissa =o)
Kotia päästyä Ella sai palkkioksi mehevän peuranluun. Kiitos siitä Merjalle.
Fiilis? Kertakaikkisen mahtava!