Hiihtoretkellä

hirvien kahluujälkiä metsässä

Tänään me suunnattiin koko porukalla hiihtoretkelle. Mietittiin ensin johonkin kauemmaksi lähtöä, mutta päädyttiin sitten vetämään sukset jalkaan heti omasta pihasta, ja metsään mars. Jotta reissu ei olisi tuikitavallinen, niin otimme suunnan päin vastaiseen suuntaan kuin normaalilenkit.
Ella oli tapansa mukaan elämää täynnä, haisteli kaikkia uusia hajuja; "ketäs täällä on oikein liikuskellut..."
Metsä tien toisella puolen on hyvin rauhallinen, siellä ei juurikaan käy ihmisiä.
Hirviä siellä näyttää olevan siitäkin edestä, jälkiä oli joka puolella. Reppanoille tälläinen kovaluminen talvi on rankka. Metrinen hanki kun ei hirveä kanna, eikä evään kaivaminen lumesta ole helppoa. Eläimet olivatkin jyrsineet kovasti nuorten puiden oksia. Pitäisi viedä niille sapuskaa.
Ella oli metsän tuoksuista innoissaan, ja tutkiskeli maastoa pitkin ja poikin. Mikä olisikaan mukavampi tapa viettää sunnuntaita, kuin lähteä isännän ja emännän kanssa retkelle. No, vielä kivampaa tietty olisi ollut jos oltaisiin otettu mukaan evästä...
Hiihtelimme metsässä rauhakseen, luonnon kauneudesta nauttien. Parin tunnin päästä saavuimme takaisin kotiin, koko lössi väsyneenä, mutta onnellisena.

Saatuaan mahansa täyteen evästä pikku spanieli on viettänyt iltaa makoillen, päivän retkestä uneksien...