Medi Ella ja hyllyjä koko rahalla

Tänään me Ellan kanssa osallistuttiin Kirkkonummen Kennelkerhon agilitykisoihin. Ohjelmassa oli kolme starttia; kaksi agilityrataa ja hyppyrata.
Kaksi ensimmäistä mentiin maxi luokassa, vanhan kaavan mukaan. Ennen kolmatta rataa suoritettiin säkäluokan uudelleenmittaus kolleegiossa. Tätä ollaan odotettu, maxiluokka Ellan kokoiselle koiralle on aika kova. Ekalle kierrokselle lähtiessä lähettävä ratahenkilö kysyikin onko koira varmasti maksi. Totesin että on ainakin toistaikseksi, johon ratahenkilö tuumi että koiran selän kanssa kannattaisi olla varovainen. Kun koira on tuon rotuinenkin! (sitä sopii miettiä pohditiinko tässä että walesinspringerspanieli ei ehkä ole ihan kaikkein sopivin koira agilityyn vai mitä....) 
No. Suureksi ilokseni kaikki vaaditut kolme tuomaria mittasivat tytön medi-luokkaan! Joten viimeisenä ollut hyppyrata suoritettiinkin medi korkuisilla esteillä.
Se ei tosin auttanut, sillä Ellalla oli tänään ihan oma meininki. Vauhtia oli kyllä, mutta emäntä ei ollut kaikkein kiinnostavin asia radalla. Itse asiassa meno muistutti kaikista eniten vasikkaa, joka on päässyt kevätlaitumelle ensimmäistä kertaa.
Mutta eipä siinnä mitään, ei muuta kuin lisäkokemusta hakemaan. Ja ensi kisoissa sitten koko homma medeissä. Jee!