Kaikkea muuta kuin koira -asiaa

sijoiltaan mennyt solisluu, päiden pitäisi kohdata toisensa...

Viime elokuussa onnistuin kaatumaan pyörällä ikävin seurauksin. Oikeanpuoleista solisluuta kannattelevista nivelsiteistä kahdet (kolmesta) poikki, ja solisluu sijoiltaan. Ja kuten paljon myöhemmin kävi ilmi, niin olkapäässä oli myös murtuma. Selittää ne helvetilliset kivut.
Hoitoa pohdittiin pitkään ja harkiten; leikata vai ei. Kävin tavallisten lääkäreiden lisäksi parin kirurgin ja ortopedin väänneltävänä. lisää helvetillisiä kipuja. juu, kyllä se sattuu, ja ei, en ihan oikeasti saa kättä ylös, taakse, tai mihinkään muuhunkaan ääriasentoon.
Kerta toisensa jälkeen pohdinnan tulos oli sama, katsotaan josko aika parantaisi tilanteen. Leikkaus kun on monimutkainen, ei välttämättä onnistu, ja voi pahimmillaan aiheuttaa kovempia kipuja.
Alkuvuoden tarkistuksessa ortopedi totesi että solisluu on syönyt tiensä läpi viimeisen lihaksen läpi, ollen jumissa, törröttäen ikävän näköisesti. Eli ei enää ole mitään mahdollisuutta että tilanne paranisi itsestään. Great.
Lähete leikkaukseen kunnalliselle puolelle kirjoitettiin, mutta samalla keskusteltiin myös yksityisen puolen toteutuksesta. Hinta kirpaisee, mutta toisaalta yksityisellä puolen voin itse valita leikkavan lääkärin, ja ajankohdan. Suomessa on kai hoitotakuu. Kirje lähetteen vastaanotosta tuli kyllä pikaisesti, mutta siinnä olikin sitten kaikki. Ei vieläkään aikaa edes konsultaatioon.
Lopulta tein päätöksen, ja varasin ajan leikkaukseen yksityisestä sairaalasta. Leikkaus tehtiin viime viikolla, ja onnistui kai ihan hyvin.Täytyy todeta että en ihan hirveän hyvin muista, mitä ortopedi jutteli leikkauspäivän illalla, sen verran tokkurassa olin nukutuksen jäljiltä.
Operaatiossa otettiin oikeasta jalasta siirre (sairaskertomuksen mukaan ham string = kinkkunaru ;o) ),
jota käytetään solisluun paikoillaan pitämiseen. Tämän lisäksi olkaan on ymmärtääkseni viritetty lankoja ja ruuveja. Joten nyt minulla on nätisti niitattu haava polvessa, sekä toinen rivi niittejä oikeassa olassa. Mutta mikä tärkeintä, paikat ainakin näyttävät olevan kohdillaan. Groovy beibe. 
Nyt sitten parannellaan.
Kuusi viikkoa käsi kantositeessä. Ei voi tehdä mitään.
Aika raskasta.
Olen jo vakavasti harkinnut tilaavani jotain tv-shopista.
...mutta niinkuin vanha kansansanonta menee: Se parhaiten nauraa, jolla on vahvin lääkitys!