Koiran kaveri

Koiralla koiran kokoinen peti

Meidän Elmalla on ollut kolmet juoksut, ja kahdella ensimmäisellä kertaa juoksuja seurasi ikävä valeraskaus. Tyttö oli täysin masentunut, haluton tekemään yhtään mitään. Lenkille lähtökin oli pakkopullaa, heti ensimmäiseen sallittuun kohtaan lirautettiin pisut ja kakit, ja sitten tyttö pyrki jo takaisin kotia kohti.
Viimeisimmät juoksut Ellalla alkoi juuri ennen joulua, joten valeraskauden aika alkaisi olla käsillä. Meidän loman aikaan Ella oli hoidossa siskon perheen luona, jossa majailevat myös labbisherrat Ossi ja Väinö. Kun palasimme lomalta, niin tytöllä ei suureksi ihmeeksemme ollutkaan mitään valeraskauden oireita. Viime viikonloppuna Ossi perheineen tuli meille kylään, ja kun Ella selvästi nauttii Ossin piinaamisesta ;o) niin päätimme ottaa Osmon meille pidemmäksi aikaa.

Noutaja ja spanieli iltapäivälevolla

Ensi ikävästä toivuttuaan Ossi on saanut nauttia Ellan seurasta ja suuresta määrästä hellyyttä ja lämpöä. Vanhaherra onkin oikea sylikoira =o))
Ellan mielestä Ossin nivuset tuoksuvat erikoiselle. Jos Ossi vaan antaa, niin Ella nuuskii ja nuuskii Ossin hajuja. Osmo on leikattu, joten tuoksu on varmasti erilainen kuin kastroimattomalla uroksella. Aikansa nuuskittuaan Ella tuumii että järjestystä pitäisi muuttaa, ja yrittää kavuta Ossin selkään. Osmo ei tästä tykkää, ja päästää syvän murinan. 

Komea koiraherra

Kookeli kertoo että koiran valeraskauden oireet alkavat n.60-70 päivän kuluttua juoksuista. Nyt ollaan menossa jossain kuudenkymmenen päivän tienoilla, eikä oireita ainakaan vielä näy. Tyttö on hivenen vaisu, mutta ei mitään aiempaan syvään masennukseen verrattuna. Voisiko olla että tällä kertaa päästäisiin helpommalla? Ja voisiko olla että normaalirutiineista poikkeaminen (koiraherran seurasta aiheutuvat ylimääräiset touhuilut) aikaansaa oireiden lievittymisen..? No tämä jää nähtäväksi, mutta toiveikkaita ollaan =o)
Tällä viikolla kävin Ellan kanssa pitkästä aikaa treeneissä. Pakkasta oli lähemmäs 20 astetta, ja treenipaikkana kylmä halli. Otin Ellalle oikein tuplaliivivarustuksen, jotta tyttö pysyy lämpimänä. Päällimmäinen loimi oli päällä tauoilla, alimmainen tiukempi liivi oli päällä myös radalla. Ohjelmassa oli (ohjaajalle) haasteellinen 22:n esteen rata.  Meikkikselle ei ole koskaan helppoa muistaa ratajärjestystä, joten unohduksia tuli. Koira tosin toimi aivan loistavasti, luki jopa minun ohjausvirheeet ;o) No, joka tapauksessa minä olin tyytyväinen harjoituksiin, varsinkin taukoon nähden homma sujui ihan ok tavalla.
Harjoituksissa olivat mukana myös Viivi ja Dante, jotka tapansa mukaan suorittivat kauniita ratoja. Treeneihin tulivat myös Markus ja Essi, parilla oli kovasti virtaa, ja ratasuoritukset malliikkaita.
Radan suorittaminen pakkasen kangistamilla kasvoilla on muuten äärimmäisen hankalaa. Kun naama on jäässä, niin sanojen suoltaminen iloisesti ja nopeasti ei tahdo onnistua. Ennen ratasuoritusta pitäisi varmaan tehdä kasvojumppaa ;o)
Että sellaista. Tänään voisi lähteä koiruuksien kanssa hiihtämään. Saas nähdä tuleeko hirviä vastaan.