Ella pääsi kuin pääsikin kotiin myöhään eilen illalla. Tulokset olivat lupaavia, näyttää sille että tällä kertaa kyyn purema aiheutti vähemmän vaurioita. Asiaan vaikuttanee koiran koko, ekalla kerralla Ella oli vasta puolen vuoden ikäinen. Nyt koira on täysikasvuinen, 18 kg.
Ella oli kovasti kipeä ja ressukka tullessaan kotiin. Ilmoitti vaan mammalle että ruokaa olisi hyvä saada, mutta muuten kävi vaan makaamaan lampaantaljalleen. Edes seurustelu isäntäväen kanssa ei huvittanut, koira halusi vaan olla rauhassa. Kuono oli turvoksissa toiselta sivulta, johon kyy oli iskenyt.
Aamulla Ella oli vielä masentuneen ja kipeän oloinen, mutta iltapäivällä minua oli vastassa jo iloisesti häntäänsä heiluttava spanieli. Myös kuonon turvotus on laskenut päivän mittaan.
Kipulääkkeeksi koiralle määrättiin ihan samaa opiaattia mitä minäkin olen käyttänyt olkaleikkauksen kipujen hoitoon. Lääke on Ellan mielestä AIVAN KAMALAA, sen piilottaminen jugurttiin sai aikaiseksi oksennusreaktion. Lillipullatkaan eivät toimineet sen paremmin, mutta reilu annos maksamakkaraa tepsi. Sillä lääke saatiin alas kurkusta, vaikka se selvästi on pahan makuista. Meikäläisen versio lääkkeestä on enterokapseli, joten makua ei huomaa, mutta koiralle lääke annetaan tablettina.
Nyt Ella on siis viikon sairaslomalla. Vatsalääkettä, kipulääkettä ja lepoa. Lenkitkin vaan pikkupisutuksia hihnassa. Mutta pääasia että koira on kunnossa.
Ellaa kotia odotellessa (oma leikkaus tuoreena mielessä) tuumin että on se hyvä että meillä on Viivejä ja Riinoja jotka kantavat huolta meistä ihmisistä ja eläimistä. Kiitos siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti