keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Treenailua

Maanantain toko treeneissä tutustuttiin meille uuteen tehtävään, merkkiin.
Purimme harjoituksen osiin, ja Ellasta oli tosi hauskaa kun sai paljon palkkioita. Vauhtikin oli sen mukaista.
Minusta hauskinta oli se kun koetin ottaa liikkeen kokonaisuutena; koira käskystä merkille, paikallaan pysyminen ja siitä ohjatusti noutamaan oikealla oleva noutokapula.
Miten harjoitus sitten meni? Ella kipitti kiiruusti merkille, meni sen taakse. Käskystä noutaa kapula koira ei lähdekkään noutoon, vaan päättelee että tämähän on taas niitä koiran aivojumppajuttuja, ja kääntää taitavasti etutassuillaan merkin nurin. Ei vahingossa, vaan aivan samalla harkitulla liikkeellä kuin molekyylipallon tai muun vastaavan. Katsoo sitten minua kummissaan, että missäs se nami täältä alta on??
Naurun seasta saan annettua uuden noutokäskyn ja koira käy vauhdikkaasti noutamassa kapulan.
Että semmoinen tapaus.
Tämä merkille meno oli sen verran hauska juttu, että seuraavaksi harjoiteltu ruutu, joka yleensä menee hienosti, tahtoi muuttua merkille menoksi. Spanielin päässä taisi olla rengaspuskuri; kun yksi uusi asia tulee sisään, niin yksi vanha putoaa ;o)
Ruutu uusiksi helpotettuna, ja johan taas muisti palautui.
Tiistaina vuorossa oli agilitytreenit, ja aiheena oli nopeus. Kuinka saan koiran ohjattua oikein ajoitetusti, niin että koiran käännöksistä tulee mahdollisimman sliipatut ja nopeat. Harjoituksessa käytimme muunnelmaa viime viikonlopun kisaradasta. Tiinan vinkeillä saatiinkin huomattavasti tyylipuhtaampi ja nopeampi suoritus.
Muutenkin minusta on hyvä käydä läpi ihan perusohjauskuvioita, kuinka ne tehdään "oikein", meikkis kun on vähän huonomuistinen ja suurpiirteinen.
Ellasta oli taas niin hauskaa että pikkuneiti ihan jonotti radan reunalla, että koska on mun vuoro.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti