Ella ja isäntä lähtivät taasen työmatkalle, kohti autuaampia metsästysmaita Pohjois-Karjalaan.
Ohjelmassa aikaisia herätyksiä, pakkasta, vähänlaisesti unta. Jos tsägä käy, niin myös lunta.
Mukana tuttuun tapaan myös Noutajaherrat.
Koirille reissu lienee autuus ja onni, vapaana metsässä juoksentelua viikkotolkulla. Tosin luulen että Elmaneiti on kaivannut päiväuniaan. Eilen illalla kuulumisia kysellessäni isäntä totesi että tuossahan tuo koira retkottaa kyljellään, ja että jalat vatkaa unissaan. Siitä voi päätellä että koiralla on ollut paljon puuhaa, vilkkaat unijalat kun yleensä on seurausta toimeliaista päivistä. Vähintäänkin on ollut jännittävää.
Saalistakin on ilmeistesti tullut; metsäkanalintuja ja saattaapi olla että jokunen PupuJussi Laukkarinenkin on päätynyt riistapussiin.
Meikäläinen taas on ollut ihan issekseen kotinaisena. Ja kun täällä ei ole muita, niin kotikin pysyy siistinä. Kätevää.
Muutenkin viikko-ohjelma on erilainen. Kun ei ole koiraa, niin ei ole myöskään koiratreenejä. Näistä kaikista jää siis Enemmän Aikaa Itselle. Ja läskien sulattelulle. Onneksi on tuo pleistatsjuuni ja siinnä zumba.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti