Nuorempi noutaja tekisi kovasti mielellään Ellan kanssa spanielilabbiksia, mutta ei kun ei. Eikäpä Elmaneitikään kovin kaino tyttö ole - päinvastoin.
Tarjoaa itseään (tyrkyttäen jopa) myös vanhemmalle herralle, joka on joulunakin vailla kulkusia. Siinnä on Ossiparalla ihmetteleminen; miksi ihmeessä samainen koira käyttäytyy kaksi kertaa vuodessa kuin Kiimainen Narttu, ja loppuvuodesta on kuin hyeena..? Ota noista nyt sitten selvää.
Ennen juoksujen alkua ehdittiin pyörähtää yksissä kisoissakin. Tuloksena oli ekalta radalta hylkäys, Ella kun oli huomattavasti paljon eloisampi ja walesinspringerimäisempi (lue: äärimmäisen viihdyttävä) kuin minä. Eräs hyppy tuli kierrettyä ympäri, ympäri, ympäri ja ympäri useampaan kertaan ennenkuin siitä saattoi hypätä yli.
Tokalta radalta otimme kaksi virhettä, juuri niistä samoista asioista mistä tuli vikoissa treeneissäkin palautetta (ne kontaktit, ne kontaktit). Peiliin katsomisen paikka.
Mutta muuten olin tyytyväinen, Ella teki vauhdista rataa hyvillä mielin ja noudatti ohjausta nätisti.
Tällä viikolla päästiin ekoihin treeneihin juoksujen jälkeen. Ja eipä nuo juoksut ole juurikaan vaikuttaneet vauhtiin taikka intoon. Harjoitukset meni varsin hienosti. Ja kun treenien jälkeen käytiin metsä-peltolenkillä yhdessä treenikavereiden kanssa, niin että koiruudet sai juoksennella yhdessä vapaana, niin olihan siinnä walspoilla hauskuutta.
Mitäs sitten tänä vuonna? Tavoitteena olisi aloittaa agilityn kisakausi helmikuussa, kisoja näyttäisi olevan mukavasti peräkkäisinä viikonloppuina. Saataisiin vähän rutiinia kisoihin. Agilityssä tavoite olisi päästä kakkosluokkaan, ja ehkäpä saada joku puhtoinen nollatuloskin sieltä.
TOKO treenit alkaa ensi viikolla, joten päästään hiomaan niitäkin kuvioita. TOKO:ssa tavoitteena olisi päästä avoimeen luokkaan.
Eiköhän tässä ole meille tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti