sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Vauhdikkaampaa menoa

Huomasin eilen illalla että tänään olisi epäviralliset agilitykisat kirkkonummella. Ja kun ens viikonloppuna olisi tarkoitus kisata samaisessa hallissa, niin päätin auringosta nauttimisen sijaan kurvata kentälle.
Jouduttiin odottelemaan aikalailla pitkään, kun avoimessa luokassa maksit oli ekana, ja jengi otti ihan tolkuttomalta tuntuvan määrän uusintoja. Kouluttaen koiraa kontakteille ja sitä rataa.
Minä otin Ellalle kaksi starttia; se tahtoo olla neidin maksimijaksamismäärä kisoissa. Ekalla yrittämällä Ellalla oli kyllä uskomattoman paljon vauhtia, ja sitämyöten hallittavuus vähän hukassa. Tyttö kävi moikkaamassa tuomarinkin. Olin erityisen iloinen vauhdista, ja annoin tytön hurvitella sydämmensä kyllyydestä. Mitä siitä jos otetaan joku ylimääräinen putki, jos kerran on hauskaa!

Toka ratasuoritus meni jo paremmin. Vauhti oli yhä kova, mutta tällä kertaa tekeminen oli enemmän hallittua. Muutamassa kohtaa pikkuneiti meinasi valita muun esteen kuin ohjaaja, ja tästä syystä saimme yhden virheen ja jonkun ylimääräisen kaarroksen. Siitä huolimatta pääsimme maaliin alle ihanneajan. Fiilis oli aivan mahtava, sillä tätä vauhtia en ole kisoissa nähnyt vähään aikaan. Joo- siis muilla koirilla kyllä, muttei Ellalla.
Radan lopussa olevaan hieman haasteellisempaan kohtaan olin suunnitellut pinkovani tekemään kauniin valssin, että ehdin ohjaamaan koiran takaakiertoon, mutta Ella oli päättänyt toisin. Tyttö veti niin hirveällä vauhdilla etten millään olisi päässyt koiran edelle. Jouduin ohjaamaan takaapäin, mutta sain kuin sainkin koiran ohjattua takaakierron kautta maaliin. Siinnä sitä oli voittajafiilis niin meikkiksellä kuin koirallakin, kun palkkioksi sai syödä ison kourallisen härän niskaa, ihanan roséksi paistettuna.
Sijoituimme hienosti neljänneksi, joten Lilikin oli iloinen kun saatiin taas uusia leluja =o)
Ella ei siis leluista juurikaan piittaa, mutta pennusta niillä on mukava leikkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti