Lili on asunut meidän kanssamme nyt neljä viikkoa. Sinä aikana on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Pikkuneiti on valloittanut niin meidän kuin naapurustonkin sydämmet kertakaikksen suloisella olemuksellaan, ja Ella on antanut pikkuneidille äidillistä vai onko se nyt sisaruksellista kasvatusta. On huomattavasti paljon helpompaa kun isompi koira näyttää mallia mitä tilanteessa kuin tilanteessa tehdään. Tosin ne huonotkin tavat tahtovat siirtyä...
Mutta asiaan. Tämän neljä viikkoa jompikumpi meistä on ollut kotimiehenä. Tänään koitti kuitenkin se päivä että työt kutsuivat molempia, ja näin koirat saivat jäädä kahden kesken päivän ajaksi.
Toisaalta olin aikalailla hyvillä mielin, oletin että koirat viettävät todennäköisesti levollisen päivän välillä painien. Toisaalta mielessä kyti pienenpieni epäilys siitä että PikkuRiiviö on kiusannut Ellaa niin että Isokoira syö pennun.
Joten kun saavuimme kotia kahdeksan tuntia töihin lähdön jälkeen, niin ihan pikkuisen jännitti mitä kotoa löytyy.
Saavuin sisälle, ja vastassa oli kaksi iloista hännänheiluttajaa. Pikainen vilaus - kaikki näytti olevan kunnossa. Koirat ulos, ja Lili suorilla pissalle. Pyrin pitämään tilanteen rauhallisena, en jutellut koirille mitään, ja olin iisisti. Teemu tuli perässä ulos, ja totesi, ettei voi olla totta ettei sisällä ole pisun pisua - edes sanomalehdillä. Ja että ne sanomalehdetkin on ihan niinkuin ne aamulla jätettiin, sen sijaan että ne olisivat tuhansina riekaleina. Mutta näin vaan oli.
Vielä viikko sitten meillä tuli vesivahinkoja sinne tänne. Niin että hermot meinasi mennä. Pidettiin linjana että sisälle tehdyistä pisuista ei kielletä, ei kommentoida - koira vaan kainaloon ja ulos jos vahinkoja käy, vaikka mikä olisi. Ja pyrittiin pitämään huoli että koira viedään ulos jos on vähänkään riskiä että pisut on tulossa. Heti aamusta, hetken kuluttua, ruoan jälkeen, leikin jälkeen, ihan muuten vaan.
Yöt ollaan nukuttu pissimättä ihan ekoja päiviä lukuunottamatta, vaikka yöpymistilassa sanomalehti-varaus onkin. Aamukuuden maissa ylös, ulos ja pissille - ja sitten takas nukkumaan.
Viime viikon aikana tuli läpimurto, pentu tuntui tajuavan että uloshan ne pisutkin tehdään, ja näin ollaan edetty nopeassa tahdissa kohti sisäsiisteyttä.
Tänään Ellan ja minun ollessa Toko-harkoissa pentu oli oikein käynyt ovella näyttämässä Teemulle että nyt olisi pienen pennun aika päästä pisille. Isännällä oli mennyt hetki tajutessa, joten pentu oli kertonut saman viestin uudelleen. Melkoinen Tenava.
Viime viikolla Lili kävi näyttäytymässä eläinlääkärillä. Lääkäri totesi Lilin oikein reippaaksi pennuksi. Jolla on pienet ja terävät hampaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti