Juoksuja ja herraseuraa

Morjens! Olette varmaan ihmetelleet mitä meille on tapahtunut, kun meistä ei ole kuulunut mitään...?

No Ellallahan alkoi juoksut, ja hetikohta sen jälkeen yskä, jota kennelyskäksi epäilen. Niinpä olemme olleet karanteenissa harjoituksista, kentältä ja kaikista koiratapaamisista. Ellasta oli aivan veto poissa, joten lenkitkin supistettiin pelkkään pissatukseen. Kun tauti alkoi hellittää, niin kiinnostus poikiin ja kaiken maailman hajuihin on täyttänyt pikkuneidin pään. Juoksujen takia olen saanut käydä pentutottelevaisuuskurssilla jo kolmesti ilman koiraa... Meikkiksestä onkin tullut melkolailla tottelevainen tyttö ;o)

Viime viikonloppuna käytiin metsässä katsastamassa paikat.

Näin pimeään vuodenaikaan aurinko on harvinainen näky.

Tuossa pari iltaa taaksepäin Teemu oli Ellan kanssa iltalenkillä, kun luokse tuli naapuruston Bretoni-herra. Ali on yleensä melkoinen Genlemanni, jonka hyvät tavat saivat minut haltioitumaan heti ensimmäisellä kohtaamisella. Nyt kävi kuitenkin niin että Elma-neidin huumaavat tuoksut sekoittivat pojan pään, niin että Alin piti karata taluttajaltaan, ja sen jälkeen vielä kotipihalta. Teemu oli hieman arponut miten selvitään tilanteesta, jossa yhdistyy hihnassa oleva kiimainen narttu ja irti oleva kiinnostunut uros. Teemun hätätilaratkaisu oli ollut kaapata Ali syliin. Alin ulkoiluttaja oli kohtapuoliin tullut koiraansa hakemaan. Eipä siinnä mitään, mutta illan hämärässä oli käynyt niin, että hakija meinasi oman koiransa sijaan ottaa meidän Elmerin ;o) Kuka sitä ekaksi olettaisi että se sylissä oleva koira ei olekkaan kiinnostuneilta suojattu tyttö. Ja kun molemmat koirat ovat kertakaikkisen suloisia punavalkoisia pisamanaamoja, niin on ymmärrettävää että sekaisin menevät illan hämärässä.

Viikonlopusta on tuleva haasteellinen.

Lupasin jo aikoja sitten siskolleni hoitaa perheen lapsia ja koiria, jotta pari pääsisi edes joskus kahdenkeskeiselle viikonloppureissulle - ja nyt näyttä sille ettei noi Elman juoksut lopu millään. Kylään tulevat koirat ovat siis uroksia. Ossin kanssa ei pitäisi tulla ongelmia, kun reppanalta on nipsaistu ylimääräiset pois, mutta Väinöherran kanssa tilanne on toinen. Saa nähdä miten me pärjätään. Ei noita ainakaan keskenään voi jättää hetkeksikään ilman valvontaa. Se jännittää eniten että saadaanko me nukuttua ollenkaan jos tilanne menee levottomaksi. Onneksi meillä on tuo lämmin ulkovarasto ;o)