Tänään me sitten isännän kanssa marsittin pentutottelevaisuuskurssille. Ilman koiraa.
Eikäpä siinnä vielä kaikki, Teemu törmäsi töiden jälkeen Ellan ulkoilutusreissulla meidän viereisen asunnon emäntään, ja kävi ilmi että oltiin kiirehtimässä samalle pentutottiskurssille. Naapurissa asustelee 10-kuinen suursnautserityttö Rea. Jotta oltiin sitten menossa samalle kurssille, täysin toisistaan tietämättä - ja yllätys yllätys, myös Rean ekat juoksut oli juuri alkaneet! Niin me sitten mentiin porukalla ilman koiria. Muut kurssilaiset varmaan vähän ihmetteli, että mitä jengiä noi on kun tulee palloilemaan jäätävän kylmälle kentälle pentukurssille ilman pentuja...
Kurssilla olikin monenlaista pientä ja vähän isompaa vipeltäjää. Rotuja oli laidasta laitaan, muttei kuitenkaan yhtään sprinkkua. Opetuksessa lähettiin ihan alusta, kouluttaja kertoi koulutuksen perusteista, ja ihan tunnin (tai siis 45 minuutin) päätteksi opetti kontaktinottoa (se perinteinen käsi sivulle ja odotetaan katsekontaktia). Joten meille ei tullut ihan hirveästi kotiläksyjä. Vaikka nyt ekat kolme kertaa joudutaankin olemaan ilman koiraa, niin eiköhän me pärjätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti