Nyt se talvi sitten tuli. Täytyy sanoa että paljon mieluummin katselen tälläisiä pakkaspäiviä kuin lompsin savipellolla vesisateessa. Ellan mielestä lumi on kivaa. Tosin lumi on tuonut mukanaan ihan uuden aspektin koiran ulkoilutukseen, Ellan mielestä lumen peittämä pinta on varsin sopiva pissapaikka. Riippumatta siitä mikä paikka on, tai mitä lumen alla on. Tässä on sitten saanut olla silmä kovana ettei pissat tule naapureiden ovenpieleen. Lenkin alkupää pitää vetää kovalla vauhdilla, että päästään sallituille paikoille tekemään tarpeita. Minun mielestä koirien ei tarvitse pissailla "tontille", kun vähän matkan päässä on peltoa ja metsää vaikka muille jakaa. Ainakin minua harmittaa talvisin kun oman sisäänkäynnin valkoiset lumipenkat on kyllästetty keltaiseksi. Eikä oman koiran toimesta.
Tiistaina oltiin pakkasesta ja lumisateesta huolimatta Ojangossa harjoittelemassa. Meidän lisäksi paikalla olivat Essi ja Markus, sekä tietenkin kouluttajamme Tiina. Muut olivat nähneet parhaaksi jäädä kodin lämpöön, mikä sinänsä oli järkevää. Harjoiteltiin keppejä, rengas- kepit yhdistelmää, puomin alastuloa ja hyppy-pöytä yhdistelmää. Lisäksi saimme seurata kuinka hienosti pentujen äiti toimii radalla. Pennut saivat hyvää oppia äiskältä.
Mutta ollaan mekin edistytty. Erityisen iloinen olen koiran hihnakäyttäytymisestä. Ajatella että vielä pari kuukautta sitten oltiin aivan epätoivoisessa tilanteessa. Koira veti, jäkitti paikallaan, taivasteli ja kaikkea muuta mukavaa. Ei voinut edes ajatella että koiran kanssa voisi mennä hihnalenkille jokin kohde mielessään. Nyt tyttö kulkee nätisti hihnassa ja ottaa hienosti kontaktia. Parantamisenkin varaa tietysti on, mutta eiköhän se tästä, kun pahimmat ongelmat näyttävät olevan tiessään. Lenkit mennään yhä suureksi osaksi vapaana pellolla tai metsässä, mutta talojen välissä tai ylipäätänsä taajamassa kulkiessa koira on hihnassa. Ollaan ihan tarkoituksella kierrelty talojen välissä, että saadaan hihnaharjoituksia. Ohituksissa on vielä tekemistä, vastaan tulevat koirat tahtovat olla vähän liian mielenkiintoisia.
Eilen illalla me lämmitettiin sauna. Spanielikin tykkää saunoa. Tulee pesuhuoneeseen odottamaan, ja menee sitten jonottamaan saunan ovelle. Oven avauduttua kipuaa ylälauteelle, ja käy istumaan isännän ja emännän väliin. Välillä saattaa pötkötellä ja välillä vaan istua nököttää. Löylyäkin saa heittää, pikku spanieli vaan nauttii olostaan. Jäähyn jälkeen ollaan jätetty tyttö saunan ulkopuolelle, mikä näyttää harmittavan kovasti.
Liika on liikaa, sanoi mamma kun spanielin saunan ulkopuolelle jätti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti