Eilen me suunnattiin Volvon nokka kohti Ojankoa, ja käytiin harjoittelemassa piiitkästä aikaa. Eka kerta Ellan juoksujen jälkeen. Harjoitukset meni minun mielestä varsin hyvin. Joitain juttuja piti kerrata että homma saatiin sujumaan, mm. rengas ja pöytä vaativat extrahuomiota. Mutta kertauksen jälkeen tyttö toimi hienosti, ja emäntäkin pysyi (ainakin välillä) hommassa mukana. Tauko oli tehnyt kyllä tehtävänsä, minun piti oikein ponnistella että muistin mitä pitikään tehdä.Lopussa me kuitenkin tehtiin kuuden esteen ratapätkää, joka sekin sujui loistavasti, kun ensin oltiin kerrattu yksittäisiä esteitä.
Edellisistä kerroista viisastuneena olin varautunut kahdella lelulla, jolloin sain Ellan pysymään paremmin lähettyvillä. Palkkioksi tarjottu eka lelu kun mieluusti lähtee kunniakierrokselle, niin tytön saa vedettyä nopsaan takaisin heittämällä kehiin lempilelun, joka tällä haavaa on ketunkarvareuhka.
Jotain eroa Ellan toiminnassa oli. Olisiko tyttö mielestään nyt vähän isompi tai jotain, näin juoksujen jälkeen? Harjoitukset venyi parin tunnin mittaisiksi ja namipussi ammotti tyhjyyttään kun suuntasimme kohti kotia. Kaikki keitetty kalkkuna oli kadonnut pikku spanielin suuhun, kuten myös kananappulat. Ja siitä huolimatta Elmeri oli sitä mieltä, että evästä pitäisi saada kun päästiin kotiin. Ruoka onkin maistunut taas hyvin. Juoksuja edeltävänä aikana oli joitain päiviä että tyttö vietti paastoa, mutta eipä enää.
Tyttö onkin kasvanut niin että painoa on kertynyt 18.7 kiloa! Iso tyttö =o)
Tänään iltalenkillä harjoiteltiin luoksetuloa eri tavoilla. Palkkioksi tuli välillä leikkiä ja välillä nameja. Juoksujen aikaisen riiviön tilalle onkin tullut ihanan kiltti koira, jonka kanssa on mukava harjoitella.
Huomenna me sitten suunnataan pentutottelevaisuuskurssille, mukava saada näin neljännelle kerralle koirakin mukaan ;o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti